Drachen

Drachen
"Armi"

Hannover tamma s.25.5.2007
i. Abke
e. Josinja

Luonteeltaan Armi on älyttömän kiltti, vaikka jokin asia olisi hirmu pelottava niin pienen rohkaisun kera neiti uskaltautuu lähemmäksi tai unohtaa koko asian. Pieniä tammamaisuuksi silloin tällöin osuu kohdalle, esimerkiksi suitsien laitto on välillä meille niin hirmuisen kauhea asia. Tyttö ei millään meinaa antaa koskea korvien taakse ja sillehän siis riittää vaan että päänsä nostaa ylös ettei kukaan sinne yltä ja siten vähän pitää minua tavallaan pilkkanaan.
 Yhtenä aurinkoisena kevät päivänä suitsia laittaessa ilmeni melko rajua pystyyn hyppimistä ja kohti uhittelua, onneksi en ollut silloin yksin kotona. Isäpuoleni tuli auttamaan minua ja se kävi melko pitkän ja rauhallisen keskstelun asian tiimoilta. Isäpuoleni on melko pitkän puoleinen jotain 190+ joten se yltti korviin vaikka neiti kaikkensa yritti ettei olisi ylttänyt. Tämän jälkeen pystyyn hyppiminen on jäänyt kokonaan ja ongelmaa ollaan saatu pois siten että laitan suitset sille päähän aina joltain riittävän korkealta korokkeelta ja koitan välttää tilannetta missä se saisi aihetta nostaa päätään ja huomata että pääsee siten tilanteesta pois. Kaikesta pikku temppuilusta huolimatta pikkusiskoni 5v pystyy taluttelemaan ja harjaamaan neitiä. Jotenkin se vaan aina tajuaa että se on pieni ja sille pitää olla kiltti. Kengittäessä ei ole mitään ongelmia eikä lastaamisessakaan, välillä se kysyy, että onko ihan pakko. Mutta siihen riittää vaan liinat niin se kävelee suoraan koppiin. Matkustaessa Armi seisoo kuin tatti, ulos ottaessa sille välillä tulee pieni hätä ja saattaa tulla vähän vauhilla, mutta sekään ei ole oikeastaan mikään ongelma kunhan on liina tai riittävän pitkä naru.

Armi tuli minulle saksasta, suoraan kasvattajalta 2014 heinäkuussa. Tasoltaan ja osaamiseltaan se oli karkeasti sanottuna 3-4 vuotiaan tasolla. Perus asiat kuten liikkeelle lähtö ja sujuva eteneminen käynnissä oli vaikeeta. Ravaaminenkin oli melko katkonaista. Se lähinnä oli neljä askelta ravia kolme askelta käyntiä, kaksi askelta ravia ja pysähdys. Laukata se ei osannut edes liinassa ja tarhassakin kun se säikähti jotain niin, se siirtyi vaan toiseen päähän tarhaa vähän reippaammilla raviaskelilla.
Koko -14 syksyn ratsastin Armia enemmän eteenpäin pyrkivämmäksi ja opeteltiin käynnissä väistöjä. Syksyn lopulla pääsin harjottelemaan laukannostojakin. Jotka olivat kerrasta riippuen aina aivan erillaisia. Toisena päivänä tyttö nosti heposti ja toisinaan ei saatu edes yhtä laukka askelta. Tein paljon myös töitä juoksuttaessa. Liina työskentelyssä huomasi, kuinka ihan perus asiat kuten ympyrän pienentäminen ja tempon vaihtelu toi tukea hirveästi ratsastamiseen. Juoksuttaessa myös laukkaa harjoitettiin.
Marraskuun aikoihin en päässyt kuin juoksuttamaan ja koko joulukuun Armi lähinnä huilasi. Johtuen siitä että missään ei päässyt menemään kun joka paikka oli ihan pehmeetä liejua. Tammikuussa aloin taas ratsastamaan enemmän ja ratsastin paljon hangessa.
Helmikuussa me päästiin kuukaudeksi LaKustallille, jossa me päästiin treenaamaan kunnolla, kun oli mahdollisuus päästä maneesiin. Tuona kuukauden aikana saatiin paljon kokemusta ja varmuutta sekä oma luottamus hevosta kohtaan kasvoi. Treenailtiin paljon oikeeta laukkaa mikä on Armille vieläkin melko vaikea saaha nousemaan. Vähän laukanvaihtoihin tutustuttiin ja kaikkein olennaisimpaan asiaan esteisiin. Oon tehny paljon töitä puomeja apuna käyttäen mutta nyt vihdoin saatiin ne irti maasta! Ja kuinka ollakkaan helmikuun viimesenä viikonloppuna osallistuttiin Arminkanssa tallikisoihin joissa hypättin ristikko-60 cm luokka. Olin varsin tyytyväinen suoritukseemme, vaikka mua itseäni jännitti hirveesti niin Armi oli kuin vanha tekijä.

Seuraavana päivänä otettu kuva kun Armi tuli kotiin

11.4.2015