Tiistaina tuli käytyä Konginkankaalla ratsastamassa erittäin mielenkiintosella hevosella. Nimi Lady kertoo jo varmasti aika paljon luonteesta, vai mitä? Tamma oli 9vuotias hieno tummanruunikko neljällä valkoisella sukalla. Sen historiasta kerron ihan lyhyesti. Ladyn osti äidin eräs tuttu, joka on erikoistunut vähän hankalampiin hevosiin ja sellasiin. Lady tuli vuosi sitten Minjalle sellasena, että se hyppi pystyyn ja oli kaikkea muuta kuin ratsastettavissa. Minja on vuoden tehnyt töitä tämän kanssa ja saanut siitä aivan uskomattoman hienon!
Minja on itse kouluratsastaja ja pyysi minua ratsastamaan sillä jos alkaisin hyppäämään sillä, koska Minja epäilee että Ladyn hermot ei kestä kouluradalle.
Yhden aikoihin oltiin Minjan tallilla ja aloin laittamaan Ladyä kuntoon. Otettiin äidin kiefferi mukaan, koska Minjalla ei ollut este satulaa sille. Penkki oli just sopiva selkään karvan kanssa. Hyvä mulle, koska en pahemmin perustu koulujakkaroista.
Talutin Ladyn kentälle ja nousin selkään. Minja oli kertonut mulle mitä tamma tekee, mutta en odottanut että se tuntuisi ihan niin pelottavalta miltä se tuntui. Kun olin selässä ja lähin kävelemään sillä, ei kävely ollu kuin pieni toive tajunnassa. Tyttö lähti ravaamaan ilman minkään laista kuuntelua ja kierroksen jälkeen nosti laukan, eikä ollut pienintä ajatustakaan sillä siirtyä raviin taikka käyntiin. Kaiken mukavuuden kruunasi se, kun tamma heilutti päätä ylös alas, vaikka ohjat oli löysällä. Tätä kesti noin kymmenisen miuuttia jonka jälkeen se alkoi kuuntelemaan. Aloin ravaamaan ympyrällä taivuttaen sitä sisälle ja vähän ulos. Ja joka viidennellä askeleella se heilutti päätä. Laukassa pyrin vaan rauhottamaan sitä ja saamaan tammaa tasaisemmaksi.
Jonkin ajan kuluttua tuli kaikille aivan uusi ilmiö, nimittäin Lady meni kaikkia apuja vasten portin luokse eikä liikkunut sieltä pois. Se toi ratsastamiseen pientä lisä haastavuutta, mutta siitä huolimatta otin muutaman hypyn jumpalle. Jumpat meni ihan kivasti ja sen jälkeen tamma kuunteli hyvin, kunnes päätti taas mennä portille. Kaikesta huolimatta tykkäsin Ladystä melko paljon ja voi olla että täällä blogin puolella siitä kuulee välillä taas lisää. Sen ryttyily oli melko selvästi vaan kokeilua, kun olin uusi ratsastaja sen selässä. Ensi kerralla voi olla että menee jo paljon paremmin. ;) Iso kiitos Minjalle hevosen lainasta!
Tiistaina ratsastin myös Armin ja sen kanssa meni ihan kivasti, se ei ihan niin hyvä ollu kuin maanantaina, mutta veikkaan että se johtui siitä, että menin sen vanhalla satulalla vahingossa kun en ajatellut loppuun asti.
Eilen tytteli meni vielä paremmin kuin maanantaina. Tein ravissa siirtymisiä paljon käyntiin ja harjoiteltiin peruutusta myös. Yleensä se hyppää pystyy jos pyydän sitä peruttamaan, mutta eilen se ei tehnyt sitä kertaakaan. Jes! Lisäksi tein laukan nostoja kumpaankin suuntaan ja oikeeseen kierrokseen tuli muutama todella hyvä! Myös muutama laukan vaihto tuli kokeiltua ja nooh... Vasemmasta kierroksesta oikeeseen kierrokseen laukan vaihto tulee hyvin, mutta täysin Armin oman pään mukaan. Sille riittää jos se, kun käännän sen ja suoristan lävistäjälle on tamma kahen metrin korkeudesssa kuolainta vasten jonka jälkeen lähtee raketin lailla eteenpäin, kun jalat koskettaa maata. Laukanvaihdoissa on siis vielä aika paljon hienosäätöä tehtävänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti