Kisat (ilman kuvia! Hui!)

Viime viikonlopun lauantaina oltiin Armin kanssa Killerillä Jsr:n 1 tason kisoissa. Hyppäsimme siellä 60 cm joka kuuluu Jsr summer cup:iin ja paikan päällä jälkiilmottauduttiin 70cm luokkaan.

Aamulla heräsin joskus 7 aikoihin ja menin hoitamaan aamutallin. Aamu toimet tein ihan normaalisti, jyvät karsinaan ja sillä aikaan kun hepat söi kannoin heinät ja vedet kaikille tarhaan. Aikaa meni n20minuuttia sillä Armi syö hirvittävän hitaasti! Armilla on aina aamusin tapana mennä tarhassa ensimmäisenä juomaan vettä. Jos sillä ei ole vettä valmiina kun sen laittaa tarhaan niin se kävelee edestakaisin tarhassa eikä koskekkaan heiniin  ennen kun saa sitä vettä, ja se tekee sen vaikka sillä olis jäänyt vettä yönjäliltä karsinaan, mielestäni se on vähän hassu tapa sillä. 

Aamuruokinnan jälkeen siivosin karsinat ja kannoin iltaheinät ja vedet valmiiksi kaikille karsinaan, jotta ei tarvii sit kisojen jälkeen enään niitä alkaa tekemään. 

Tarkoitus oli lähteä kymmenen jälkeen jotta Armi kerekis rauhassa tutustumaan uuteen ympäristöön, mutta harmillisesti meidän kyyti tuli vasta 11 ja päästiin 11.15 lähtemään. Kaikesta huolimatta oltiin ihan hyvissä ajoin paikalla eikä ollut mikään hirmuinen kiire. Armi matkusti nätisti ja paikan päällä vähän pälyili ympärilleen ja melko rauhallinen. Kävin katsomassa radan ja äiti kävi ilmoittautumassa. Rata oli melko simppeli ja ihan hyvä meidän osaamiselle. Radassa oli melko selkeät tiet, eikä ollut oikeestaan yhtään tiukkoja käännöksiä. Rataa kävellessä kiinnitin huomiota eniten kentän melko pieneen kokoon ja siihen että ensimmäinen este oli portilta pois päin. Pohja oli hyvä! 

Rataan tutustumisen jälkeen lähin hakemaan Armin katoksilta ja talutin sen Kilpatallin pihaan. Pihaan käveleminen oli vähän jännää ja siinä muutama tanssi askel otettiinkin, hetki käveltiin ja kateltiin paikkoja siinä jonka jälkeen kiipesin selkään. Sateenvarjot oli pelottavia! Hetkisen jouduin odottamaan että pääsin manesiin verkkaamaan. Kun pääsin maneesiin aloin heti ravaamaan. Tai no ei mulla ollut oikein muuta vaihtoehtoa kun tyttö meni sellaseen tiedottomaan tilaan jossa se vaan ravaa pää pystyssä sisälapa edellä, eikä reagoi pohkeeseen tai pidätyksiin. Jonkin aikaa siinä kierrettiin maneesia ja yiritin koko ajan saada sitä kuolaintuntumalle asettamalla sitä sisälle, kun totesin että se ei onnistu aloin taivuttamaan sitä ulospäin. Sain sitä hieman sillä tavalla kuulolle. Pienen tahtojen taistelun jälkeen nostin laukan ja jotenkin kummasti se kuunteli siinä saman tien. Vähän se puski lapa edellä kaarteissa mutta annetaan se tällä kertaa anteeksi. Otin kolme-neljä hyppyä pystylle ja kaks okserille. Muutama vähän huonompaa hyppyä tuli pystylle, mutta okserille hypyt oli kiemurtelusta huolimatta ihan teräviä.

Eka rata meni aivan surkeasti. Itse aloitin sen hätäisesti ja Armi vain tuijjotteli kaikkea, siitä syystä ensimmäiselle tuli kielto, neiti vaan pysähtyi puolentoista metrin päähän esteestä ja tuijotti katsomoa!  Eka kolme ei onnistunut muutenkaan kovin hyvin ja seiskalle joka oli aalto tuli kielto. Toisella yrityksellä se meni siitä yli, mutta kahdesta kiellosta hylätään joten ei voinut mitään. Itseäni suututti niin paljon se että ratsastin niin huonosti, enkä valmistellu hevosta yhtään radalla. Vein sen vaan sinne ja odotin että se suorittaa ne samanlailla kuin Poni. Sisuunnuttuani itselle päätin mennä seuraavan luokan vielä, ihan vaan sen takia että tulee hyvä mieli, eikä jää kaduttamaan. 70cm verkkasin kevyesti, sillä olihan meillä jo yksirata alla. Ravasin ja otin kaksi hyppyä okserille. Sen jälkeen odoteltiin vuoroa, koska jälkiilmottauduttiin niin meidän lähtövuoro oli ponien jälkeen. (vaikka radassa ei ollut sarja estettä!) 70cm aloitus oli jo huomattavasti parempi kuin ensimmäisen. Ratsastin katsomon ohi ennen aloitusta ja terävöitin neitiä ennen kuin aloitin. Eka hyppy tuli lähelle ja se vähän oli sen oloinen että Armi ei olis edes huomannu sitä! Seuraavat hypyt oli paljon parempia kuin edellisellä radalla. Muutama vähän vetelä ja laakamainen hyppy tuli, mutta se ei kauheesti haitannu. Ennen kolmos esttetä neiti rikkoi raville, mutta muuten laukkasi koko radan. Seiskalla kolautti ja olin varma että puomi putosi, jonka vuoksi aloitus uusinnassa oli tökerö. Uusinnassa tiet oli isoja ja ratsastin lähinnä vaan eteen, ettei laukka rikkoontuis raville. Uusinnassa hypyt oli vähän väsähtäneen oloisia ja viimenen este tippui. Se tunne kun selvittiin uusinnan maalilinjan yli ja tiesin että vihdoin on otettu taas iso askel eteenpäin,, ei se pudotus haitannut yhtään! Olin niin ylpee tekemästäni työstä ja hevosestani. Jäätiin siihen kattomaan vähän miten muitten radat siinä luokassa menee ihan vaan sillä että meillä ei ollu mikään kiire kotiin ja että neiti tottuisi kisa paikalla seisoskeluun. Hirveetsi tuli hylsyjä perus radalla ja useimmiten aallolle.
Oltiin lähössä käveleen autolle kun alettiin kuuntelemaan tuloksia ja yllätykseksi me sijoituttiin viidensiksi! Tilanne oli vähän sellanen että kuulinko nyt oikein, meiltähän tippu viimenen puomikin. Mutta niin se oli. Meidän kolmannet kisat ja sijoitus! Rusettia vähän pelättiin, ja kunniakierros laukattiin ihan oikeassa laukassa. Palkintojen jaon jälkeen tehtiin savunailmaan lähtö kotiin. Kotona laitoin tytön jalat ja ´vaihdoin loimet ja vein tarhaan. Sen jälkeen lähdin Santerille yöksi samalla kyydillä kun palautettiin koppi.

Videot radasta löytää meidän facebook sivuilta Täältä